Kissan ja koiran siedätyshoito
Kissan tai koiran siedätyshoidon tarkoituksena on totuttaa allergisen eläimen elimistö allergeeneihin ja näin ollen vähentää oireilua ja lääkitysten tarvetta. Siedätyshoidossa eläin altistetaan asteittain kasvavalla annoksella allergeeneille, joille sen on todettu allergisoituneen. Siedätyshoito on kissan ja koiran atopian ainoa hoitomuoto, joka saattaa hidastaa ja mahdollisesti jopa estää uusien allergioiden kehittymistä.
Atopiaksi kutsutaan perinnöllistä alttiutta kehittää yliherkkyysreaktioita ympäristön allergeeneille, joita ovat esimerkiksi erilaiset siitepölyt ja sisätilojen varasto- ja pölypunkit. Atooppinen dermatiitti on allerginen ihosairaus, joka aiheuttaa eläimelle mm. kutinaa sekä toistuvia iho- ja korvatulehduksia. Atooppisella koiralla tai kissalla voi esiintyä iho-oireiden lisäksi myös silmäoireita ja ylempien hengitysteiden oireita (mm. niiskuttelua ja aivastelua).
Allergiatestit koiralle ja kissalle
Lemmikin atopiadiagnoosi tehdään sen perusteella täyttääkö potilaan oireilu atopian kriteerit. Diagnoosia ei siis tehdä minkään yksittäisen allergiatestin perusteella, koska pelkkä positiivinen testitulos yksinään ei tarkoita, että koira saisi välttämättä kliinisiä oireita kyseisestä allergeenista.
Ennen siedätyshoidon aloittamista potilaasta otetaan allergiatestit (ihotestit tai verinäyte). Allergiatesti ei mittaa sitä, onko eläin allerginen vai ei, vaan sillä mitataan veren vasta-ainepitoisuuksia yleisimpiä allergianaiheuttajia vastaan. Testitulokset eivät aina ole yksiselitteisiä ja vaativat aina eläinlääkärin tulkintaa. Testituloksia ei myöskään voi yksinään käyttää allergian diagnosoimiseen, vaan niitä käytetään apuna, kun päätetään, mitä allergeeneja vastaan potilasta aletaan siedättää.
Koiran ja kissan siedätyshoidon aloittaminen
Kun päätös kissan tai koiran siedätyshoitoon ryhtymisestä on tehty, potilaalle tilataan allergiatestien tulosten ja eläinlääkärin tulkinnan perusteella yksilöllinen siedätysuute. Omistaja saa ilmoituksen siedätysuutteen saapumisesta, minkä jälkeen varataan aika eläinlääkärille hoidon aloitusta varten.
Ensimmäisellä käynnillä käydään läpi hoitoon liittyviä asioita ja aloitetaan hoito. Ensimmäiset pistokset annetaan klinikalla ja omistajaa opastetaan pistosten antamisessa. Kun pistäminen alkaa sujumaan, on omistajan tarkoitus alkaa antamaan pistoksia itsenäisesti kotona. Vaikka moni saattaa vierastaa ajatusta antaa itse lemmikilleen pistoksia, kokevat omistajat lopulta pistosten antamisen usein jopa helpommaksi kuin lääkitä eläintä suun kautta, kunhan saavat ensin opastusta ja neuvontaa asiasta. Eläimet tottuvat yleensä pistoksien antamiseen helposti.
Atooppisen kissan tai koiran siedätyshoito aloitetaan ruiskuttamalla ihon alle pieni määrä siedätysuutetta. Hoidon jatkuessa annosta kasvatetaan, kunnes ylläpitoannos on saavutettu. Pistoksia annetaan aluksi tiheämmin, mutta vähitellen pistosten välinen aika pitenee ja pistoksia aletaan antamaan n. kuukauden välein. Pistoksina annettavan siedätyshoidon vaihtoehtona on myös päivittäin kielen alle annosteltava siedätyshoito.
Hoitomyönteisyyttä lisää, jos liuoksen annetaan ruiskuun annostelemisen jälkeen lämmetä huoneenlämmössä ennen pistämistä. Lisäksi lemmikki on hyvä opettaa yhdistämään siedätyshoidon annosteluun liittyvät rutiinit herkkuihin/muuhun palkitsemiseen.
Parhaat hoitotulokset saadaan, kun hoitoa päästään tarvittaessa muokkaamaan yksilöllisesti omistajan huomaamien vaikutusten perusteella. Omistaja saakin hoidon alussa suullisen ja kirjallisen ohjeistuksen siitä, mitä oireita tulee tarkkailla ja miten mahdollisiin sivuvaikutuksiin tulee reagoida.
Siedätyshoidon teho nähdään muutamassa viikossa
Osalla koirista ja kissoista atopian oireet saadaan niin hyvin kuriin siedätyshoidolla, ettei tarvetta muulle lääkitykselle ole. Suurimmalla osalla muiden lääkitysten tarvetta saadaan ainakin vähennettyä siedätyshoidon avulla. Pienellä osalla siedätyshoidosta ei saada merkittävää hyötyä. Etukäteen on mahdotonta arvioida kuinka paljon yksilö hyötyy hoidosta. Koska osalla vaikutus on hidasta ja oireiluun saattaa vaikuttaa usea eri tekijä (mm. siitepölykausi), hoitoa tulisi jatkaa vähintään vuoden ajan, vaikka selvää hyötyä ei ensimmäisinä kuukausina havaittaisikaan. Joidenkin potilaiden kohdalla hoidon teho nähdään jo muutamassa viikossa hoidon aloittamisesta. Ruoka-aineallergian hoidossa siedätyshoidosta ei ole apua.
Atooppisen potilaan tukihoitoon kuuluvat lisäksi mm. säännöllinen peseminen ja ravinnon omega-rasvahappolisä.
Kissan tai koiran atopiaa ei voi parantaa, mutta hyvällä hoidolla potilaan elämänlaatua saadaan parannettua merkittävästi. Jokaiselle atoopikolle räätälöidään eläinlääkärin toimesta oma yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka yksi osa voi olla siedätyshoito.
Jäikö jokin asia vielä mietityttämään? Kysy lisää meiltä!